ARVONOSOITUS

Kansalliseepoksemme Kalevala on saanut Euroopan komission myöntämän kulttuuriperintötunnuksen. Tunnustus on erityisen merkittävä, koska muita eepoksia ei ole eikä ole ollut tunnustuksen saaneiden joukossa. Kalevalahan on järjestyksessä kahdeksas tunnustetusta länsimaisesta kansalliseepoksesta. Se on myös yksi harvoista aineettomista kohteista, sillä valtaosa tunnustukseen saajista on ollut mm museoita tai muistomerkkejä. Yhtensä tunnustuksia on myönnetty aloitusvuodesta 2013 lähtien 67. Myöntöperusteluiden mielenkiintoisimpana tunnustuksena pidän seuraavaa kohtaa:
”myönnettiin Kalevalalle ajassa elävänä eepoksena”. Tottahan tämä on! Sen lisäksi, että ilmestyessään se synnytti suomalaisuuden, kansallistunteen ja omanarvontunteen se ollut siitä lähtien jatkuva innoittaja mm. tieteille, taiteille, kirjallisuudelle, säveltaiteelle, teatterille
tanssitaiteelle ja arkkitehtuurille.

Turhaan Kalevala ei ole osa maailmankirjallisuutta ja keskeisin oman kulttuurimme monumentti.
Kuluvaa vuotta vietetään ns uuden Kalevalan 175 vuotisjuhlana. Tänä aikana kirjaa on painettu lähes kaksi miljoonaa kappaletta Suomessa ja vieraskieliset tämän päälle. Tämäkin osoittaa kirjan elävän ajassa. Kaiketi on myös niin, että jokainen sukupolvi rakentaa siitä oman mielikuvansa. Taide on tästä kaiketi selkein osoitus, mutta myös tutkiva kirjallisuus.
Kalevalaa pidetään vähän hankalana ja vaikeana lukea ja kaikin osin ymmärrettävänäkin.Tätä estettä on aktiivisesti aikojen saatossa pyritty monin tavoin helpottamaan. Mainio opas Kalevalan lukemiseksi on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tekemä painos vuodelta 2020. Siinä on itse Kalevalan runojen lisäksi esitelty sen henkilöt ja laadittu opas sen lukemiseen.

Minulla on näppituntuma, että kiinnostus Elias Lönnrotin elämäntyöhön olisi viriämässä. Pidän esimerkkinä viime kesän opastuksiani Paikkarin torpalla. Teatteriesitysten ja Sampojuhlien yhteydessä pidetyt opastukset olivat ylen suosittuja. Sama oli todettavissa Lohjalla ja Sammatissa pidetyissä Kalevala-juhlissa. Molemmissa ”tupa oli täynnä” aktiivisia osallistujia. Toivottavasti arvioni on oikea.

Kalevalan saaman merkittävän tunnustuksen ajankohta oli onnellinen sattuma. Juuri olimme Suomessa juhlineen liputuksineen suomen kielen päivää 09.04. Se on samalla kunnianosoitus niin Mikael Agricolalle kuin Elias Lönnrotille. Päivähän on Eliaksen syntymäpäivä.

Länsi-Uusimaa 17.04.2024

Risto Piekka
Paikkarin torpan tuki ry:n
puheenjohtaja

EUROOPAN KOMISSIO ON MYÖNTÄNYT EUROOPAN KULTTUURIPERINTÖTUNNUKSEN KALEVALALLE

Karjalaisista ja suomalaisista kansanrunoista ammentava Kalevala on osa yleiseurooppalaisia aatevirtauksia ja eeposperinteitä.

Kalevala on saanut Euroopan komission myöntämän kulttuuriperintötunnuksen. Tunnusta on jaettu vuodesta 2013 lähtien sellaisille Euroopan unionin alueella sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. 

Komissio perustelee päätöstään seuraavasti:

”Karjalaiseen ja suomalaiseen suulliseen perinteeseen perustuva Kalevala on yksi 1800-luvun vaikutusvaltaisimpia eepoksia. Sen lisäksi että Kalevala on tärkeä osa karjalaista ja suomalaista kulttuuriperintöä, se on myös osoitus eurooppalaisten kulttuurien ja identiteettien vuorovaikutuksesta ja monikerroksisuudesta.

PAIKKARIN TORPALLE KULTTUURIPOLKU
Paikkarin torppa on Suomen ensimmäinen henkilöön pohjautuva ulkoilmamuseo. Senaatti päätti 1889, että Paikkari säilytetään alkuperäisessä asussaan kiitoksena Elias Lönnrotin keskeisestä työstä Suomen hyväksi.

Monien vaiheiden jälkeen Paikkari siirtyi Senaatti-kiinteistölle v 2014 alusta lukien osana museotoiminnan laajaa uudistusta. Paikkari kuuluu niiden museoiden joukkoon, joista valtio ei luovu. Lohjan kaupunki vuokraa matkailu- ja tapahtumakäyttöön torpan kesäajaksi

Paikkarin torpan alue on suuruudeltaan runsaat seitsemän hehtaaria. Alue on luonnonkaunis kuten Sakari Topelius totesi: ”Sammatin luonto on leppeä ja suloinen kuin suomalainen kansanlaulu, yhtä vakavakin ja sen hymyilevässä kauneudessa on surumielinen piirre. Luonto on tässä kokonaan vakaassa yksinkertaisuudessaan, syvästi totisena, hiljaisuudessa miettivänä”.

Nykyisin Paikkarin alueen kauneudesta saa vain osittaisen kuvan, puuttuu mahdollisuus kävellä turvallisesti koko alueella. Jotain puuttuu ja se jokin on luontopolku. Paikkarin torpan tuki (PTT) on esittänyt, että kulttuuripolun toteuttaminen asetetaan ykkösasiaksi ensi vuoden kehittämistyössä. Sen pitäisi lähteä torpalta, edetä kallion vieritse metsään, sieltä  Valkjärven rantaan, sitten rantaniittyä seuraten saunarakennukselle, sieltä ylös aina Sampomäkeen ja sieltä navetan ohitse entiselle matkailumajalle. PTT on osaltaan valmis tekemään kulttuuripolun tarvitsemien opastaulujen sisällön. Näin vierailijat saisivat kauniin luonnon lisäksi kokonaiskuvan Elias Lönnrotin Suomen hyväksi tekemästä elämäntyöstä.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 175 vuotta ns uuden Kalevalan ilmestymisestä. Elias Lönnrot teki Kalevalaa kootessaan 11 runonkeruumatkaa valtaosaltaan kävellen. Kulttuuripolku toteutuessaan kunnioittaisi osaltaan Elias Lönnrotin valtavan laajaa ja monipuolista työtä suomalaisuuden, suomen kielen ja kansallistunnon kehittäjänä ja nostattajana.

 

Kirjoituksia Paikkarilta

Elias Lönnrot jubileumsår firades 2022

Elias Lönnrotföreläsningar  hölls i  Lojo i september
 

Fröet till Finlands självständighet
Ordförande för Paikkarin torpan tuki ry  Risto Piekka
Lördagen den 17 september kl 12-14  i Lojo huvudbibliotek, Järnefeltsalen ​

Kalevala i konsten
Verksamhetsledare för Kalevalaseura Niina Hämäläinen
Lördagen den 24 september kl 12-14  i Lojo huvudbibliotek, Järnefeltsalen

Arrangör Hiiden Opisto

 

Paikkarin torpan tuki 10 vuotta. Lyhyt historiikki.

Timo Roms: Elias Lönnrot ja Suomen itsenäisyys. Pertun osti 1/2018

Risto Piekka sai Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin. Länsi-Uusimaa. 01.12.2017

Päivi Kallo: Jalkamatkat nykypäivään- Länsi-Uusimaa 02.03.2016

Ruokoparman torppa. Kirkhakkinen, jolukuu 2014

Kotiseutuvaakunan luovutus. Männistön mökin avajaiset.23.05.2014. Ykkössanomat 30.05.2014

Elias Lönnrotin kuoleman130 vuotismuistojuhla. Ykkössanomat.20.03.2014

Elias Lönnrotin kuoleman130 vuotismuistojuhla. Länsi-Uusimaa 17.03.2014

Kalevalan päivän juhla Sammatissa, Ykkössanomat 06.03.2014

Kalevalan päivän juhla Sammatissa, Länsi-Uusimaa 03.03.2014

Paikkarin torpan suunnitelmia, Länsi-Uusimaa 18.02.2014

Miinan mökki 150 v., Länsi-Uusimaa 08.07.2013

Länsi-Uudenmaan artikkeli Paikkarin torpasta 08.06.2013

Kotokontupäivät Sammatissa, Länsi-Uusimaa 08.04.2013

PTT mediassa
 

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaa 24.9.2020 Lönnrotin perintö postimerkeissä

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaa 17.9.2020 Eliaksen jalanjäljissä- Kajaanissa

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaa 2.12.2019 Elias Lönnrot postimerkeissä

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 11.08.2019 – Onks tietoo?

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 14.06.2019 – Upeita merkkivuosia

Pertti Mustajoki essee Länsi-Uusimaa 26.02.2019 – Talonpojan Koti-Lääkäri täyttää 180 vuotta

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaa 20.02.2019 – Ei se synny, synnyttämättä

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 20.08.2018 – Kotiseutu- miu mau mukkaa

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaa 07.06.2017 – Elias Lönnrot ja Suomen itsenäisyys

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaa 28.02.2017

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaa 18.01.2017

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaa 21.11.2016 – Valoa tunnelissa

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaa 19.09.2016 – Maakuntauudistuksesta

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 4.6.2016 – Piristyykö

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 7.4.2016 – Juhlapuuta istuttamaan

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 16.2.2016 – Turvallisuudesta

Risto Piekan kolumni Ykkössanomat 16.12.2015 – Joulutavoista

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa marraskuu 2015 – Akseli

Risto Piekan kolumni Ykkössanomat 10.11.2015 – Kotiseututyötä Tytyrissä

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa lokakuu 2015 – Tarinat muistiin

Risto Piekka: Suuri ja pieni juhla. Länsi-Uusimaa 24.12.2015

Risto Piekan kolumni Ykkössanomat 26.01.2015 – Elias ja Eino

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 30.12.2014 – Kuva Suomesta

Risto Piekka Elias Lönnrotin hengessä, Suur-Lohja 22.10.2014

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 19.02.2014 – Strateginen Paikkarin Torppa

Ris to Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 30.10.2013 – Paikkari ja postimerkki

Risto Piekan kolumni Ykkössanomat 24.10.2013 – Kesä mennyt

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 19.09.2013 – Valtiopäivät 150 vuotta

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 17.08.2013 – Lakeuden viesti

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 07.06.2013 – Kotiseutu

Risto Piekan kolumni Ykkössanomat 30.05.2013 – Kesällä tapahtuu

Ykkössanomien artikkeli 07.03.2013: Sammatin rohvessooria muisteltiin Kalevalan pöivänä

Risto Piekan kolumni Länsi-Uusimaassa 01.03.2013, Kalevalan päivästä

Syyskokous, Iltalohja 12.12.2012

Syyskokous, Länsi-Uusimaa 12.12.2012

Tuen esittäytyminen kulttuuriministerille, Länsi-Uusimaa 06.12.2012

Kotiseutuliiton tiedote

Suomen kirjailijanimikkoseurat ry

Paikkarin torppa oli Lönnrotin koti, Karjalan Heimo 9-10

Ykkössanomat 25.12.2012

Paikkarin torpan tuki on kärkiasia, Länsi-Uusimaa 22.10 2012

Paikkarin torpan tuki ry perustettu

 

Risto Piekka saanut Kotiseutuliiton kotiseututyön ansiomitalin, Länsi-Uusimaa 13.08.2018

Risto Piekka valittu vuoden alumniksi, Ykkössanomat 15.04.2015

Risto Piekka valittu vuoden alumniksi, Länsi-Uusimaa 14.04.2015

Risto Piekalle Elias-tunnustus, Ykkössanomat 04.03.2015

Risto Piekalle Elias-tunnustus, Länsi-UUsimaa 28.02.2015

Risto Piekka Elias Lönnrotin hengessä, Suur-Lohja 22.10.2014

Risto Piekan muistio Elias Lönnrot-Paikkarin torppa-Suomi

Perinteitä vaalien – uutta luoden 08.12.2012

Paikkarin torppa ehostuu. Länsi-Uusimaa 14.06.2018

Kasvioppi ja kotiseutuylpeys. Länsi-Uusimaa 24.05.2018

Itsenäisyyden puita Sammattiin. Länsi-Uusimaa 13.05.2017

Koululaisvisiitit toukokuussa 2016

Koululaiset Paikkarin torpalla

Kulttuuritapahtuma Vaeltajan matkassa  04.07.2015

Sammatin koululuokan kulttuuriretki Paikkarin torpalle 11.09.2014

Kotiseuturetki Sammatin maisemissa 14-15.06.2014